"Emme halua tehdä työtämme ympäristömme kustannuksella. Yksi tätä tavoitetta edistävä tekomme on vastuullinen ohranviljely, sillä ohra on yksi merkittävimpiä tuotteidemme hiilijalanjäljen muodostajia."
– Pekka Tennilä, Anoran toimitusjohtaja
Uraauurtavaa yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin ja viljelijöiden kanssa uudistavan maanviljelyn edistämiseksi
Viljely tuottaa ison osan Anoran tuotteiden hiilijalanjäljestä. Mutta näin ei tarvitsisi olla: viljely voisikin olla keino taistella ilmastonmuutosta vastaan. Siksi lähdimme yhteistyöhön Baltic Sea Action Groupin ja sopimusviljelijöidemme kanssa kehittääksemme ympäristöystävällisempiä viljelymenetelmiä ja lanseerataksemme maailman ensimmäisen regeneratiivisesti viljellystä ohrasta valmistetun vodkan.
Vuonna 2018, osana Itämeri-sitoumustaan, Anora lähti valittujen sopimusviljelijöidensä kanssa mukaan BSAG:n Carbon Action -pilottihankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli tutkia viljelykäytäntöjen vaikutusta maaperään ja kehittää ympäristöystävällisempiä viljelymenetelmiä. Vuonna 2020 viljelijä Jari Eerola siirtyi edelläkävijänä uudistaviin menetelmiin ohranviljelyssä. Syksyllä puitu syntynyt sato tullaan hyödyntämään ensimmäiseen yhteistyön tuloksena syntyneeseen tuoteinnovaation, Koskenkorva Vodka Climate Actionin valmistukseen.
Regeneratiivinen viljely on monihyötyinen viljelykeino, jonka tavoite on muuntaa pellot päästölähteistä merkittäviksi hiilinieluiksi. Sen avulla saadaan parannettua maaperän kuntoa, mikä mahdollistaa paremmat sadot ja estää maaperän eroosiota. Jos kaikki maailman maanviljelijät siirtyisivät regeneratiiviseen viljelyyn, voisi heidän viljelemänsä peltoala poistaa ilmakehästä jopa 322 miljardia tonnia hiilidioksidia. Tämä on lähes yhtä paljon hiilidioksidia kuin maailmassa tuotetaan kymmenessä vuodessa.
Ilmastosankari Jari Eerola
Jari Eerola on Anoran sopimusviljelijöistä ensimmäinen, joka on siirtynyt uudistavaan ohranviljelyyn. Setälä-Eerolan tilalla viljeltiin kesällä 2020 noin 50 tonnia ohraa, josta tislataan Koskenkorva Climate Action -vodkaa.
Eerola noudatti viljelyssä BSAG:n uudistavan maanviljelyn määritelmää: pelloilla on ympärivuotinen kasvipeite ja niitä viljellään viljelykierron mukaisesti, peltoalan muokkaus minimoidaan ja pelloilla käytetään eloperäistä lannoitetta.
”Tulevaisuudessa koko Setälä-Eerolan tila tulee siirtymään regeneratiiviseen viljelyyn, koska se on pitkällä tähtäimellä paitsi ilmaston myös talouden ja tuottavuuden kannalta kannattavin vaihtoehto. Pidän tätä yhtenä maanviljelijänurani tärkeimmistä hetkistä”, Eerola kertoo.
"Meillä on tällä työllä mahdollisuus olla oikeita ilmastosankareita."
– Jari Eerola, Setälä-Eerolan tilan isäntä
Anora tarjoaa uudistavan viljelyn koulutusta kaikille sopimusviljelijöilleen
Anoran tavoite on, että kaikki sen ohran sopimusviljelijät kouluttautuvat uudistavaan viljelyyn vuoteen 2025 mennessä. Yhtiö tekee myös tässä yhteistyötä BSAG:n kanssa. Yhteistyö on jatkunut jo viiden vuoden ajan, ja uudesta pitkäaikaisesta yhteistyöstä sovittiin syksyllä 2020.
BSAG:n Carbon Action -alustalla tutkijat, viljelijät ja yritykset etsivät yhteistyössä parempia tapoja varastoida hiilidioksidia ilmakehästä maaperään ja todentaa tämä myös tieteellisesti. Alustalla kehitetään esimerkiksi erillistä hiililaskuria, jolla voidaan mitata regeneratiivisen maanviljelyn tuloksia. Pilottina alkanut hanke on kasvanut laajaksi monitoimijayhteistyöksi, joka kiinnostaa myös kansainvälisesti.
Regeneratiivinen viljely, uudistava viljely, hiiliviljely – mitä termeillä tarkoitetaan?
Suurin ero regeneratiivisen eli uudistavan viljelyn ja nykyisin harjoitettavan maanviljelyn välillä on tilan toimintojen kokonaisvaltainen huomioiminen ja asioiden kytkösten ymmärtämiseen pyrkiminen systeemitasolla. Eli miten ja miksi asioita tehdään, jotta saadaan koko systeeminen kokonaisuus – maatila – toimimaan parhaimmalla mahdollisella tavalla niin sosiaalisesta, ekologisesta kuin ekonomisestakin näkökulmasta, teknologiaa unohtamatta. Uudistava maanviljely ei ole yksittäinen keino, vaan työkalupakki.
Hiiliviljely on osa uudistavaa viljelyä. Molemmissa käytetään samoja viljelymenetelmiä, eli maksimoidaan yhteytys ja mikrobitoiminta ja minimoidaan häiriöt. Uudistava maanviljely on kokonaisvaltaisempi tapa lähestyä asioita, kun taas termiä hiiliviljely käytetään usein kun halutaan korostaa uudistavien viljelymenetelmien maaperän kuntoa parantavia ja hiilivarastoa kasvattavia ominaisuuksia. Regeneratiivinen maatalous taas tarkoittaa yleensä hiiliviljelyä monipuolisemmin koko maatalouden tuotantojärjestelmää, jossa pyritään regeneratiivisuuteen.
Baltic Sea Action Group
Vuonna 2008 perustetun Baltic Sea Action Groupinavoitteena on Itämeren ekologisen tasapainon palauttaminen. BSAG:n roolina on saattaa yhteen tieteentekijöitä ja päättäjiä, aktivoida yrityksiä ja tuoda yhteen tahoja, joiden panosta tarvitaan Itämeren pelastamiseksi.
”Anoran sopimusviljelijöiden kouluttaminen uudistavaan viljelyyn on merkittävä avaus, joka kertoo yhtiön todellisesta sitoutumisesta ympäristöystävällisempään tuotantoon. Tällaista tarvitsemme lisää, jotta saamme kotimaisen viljelyn turvattua pitkälle tulevaisuuteen ja samalla korjattua maaperälle aiheutuneita vahinkoja”, BSAG:n toimitusjohtaja Michaela Ramm-Schmidt sanoo.