Koskenkorvan tislaamo on yksi maailman ympäristöystävällisimmistä tislaamoista. Tehdas toimii pitkälti Anoran oman bioenergialaitoksen tuottamalla bioenergialla, ja tehtaan kierrätys- ja uudelleenkäyttöaste on 99,9 prosenttia. Anoran tavoitteena on myös lisätä uudistavasti viljellyn ohran käyttöä Koskenkorva vodkan valmistuksessa. Veli-Pekka Aila on yksi Anoran sopimusviljelijöistä, joka on siirtynyt yhdessä vaimonsa Noora Ailan kanssa viljelemään ohraa uudistavia viljelymenetelmiä hyödyntäen.
Uudistavat viljelymenetelmät parantavat satoja ja auttavat vähentämään maanviljelyn synnyttämiä hiilidioksidipäästöjä. Uudistava eli regeneratiivinen viljely tarkoittaa nimensä mukaisesti uutta luovaa viljelyä. Maataloudessa sillä tarkoitetaan luonnollisten prosessien ja kiertokulun parantamista niin maaperässä kuin pellon pinnallakin.
”Meille uudistava viljely on tapa siirtää peltomme tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin perinteisillä menetelmillä viljeltyinä”, sanoo maanviljelijä ja Koskenkorvan tehtaan ohratoimittaja Noora Aila.
Noora ja Veli-Pekka Aila ovat molemmat agrologeja. He tapasivat seitsemän vuotta sitten ja työskentelevät nykyään Veli-Pekan maatilalla. Yhdessä he alkoivat pohtia, voisivatko he parantaa viljelytapaansa.
Pitkäaikaisena suuntauksena on ollut jättää peltomaa rauhaan niin paljon kuin mahdollista sekä minimoida kyntämistä ja maanmuokkausta, mikä vähentää mineraalien ehtymistä ja maaperän vaurioita. Tämä on ensimmäinen askel kohti uudistavaa viljelyä.
Sen jälkeen alettiin puhua maata peittävien kerääjäkasvien viljelemisestä. Maan kasvipeitteisyydellä on monia hyötyjä: se säilyttää kosteutta maaperässä pidempään, estää eroosiota, lisää ravinteita ja biomassaa sekä sitoo hiiltä maaperään ja hidastaa rikkakasvien kasvua.
”Saamme valtiolta tukea kerääjäkasvien viljelyyn, mutta emme tee sitä ansaitaksemme rahaa”, Noora sanoo.
Hän selittää, että on tärkeää on kylvää lajeja, jotka kasvavat puinnin jälkeen nopeasti mutta tuhoutuvat talven aikana ennen seuraavan viljelykasvin kylvöä keväällä. Sen vuoksi Noora ja Veli-Pekka käyttävät pääasiassa yksivuotisia kasveja.
”Näin saamme pellon tekemään töitä ja luomaan biomassaa, joka lisää peltoon ravinteita. Yritimme ensin kylvää kerääjäkasviksi heinäkasveja, mutta monivuotisina ne lisääntyivät toisena vuonna ja häiritsivät viljan kasvua. Nyt viljelemme sekoitusta, joka sisältää muun muassa apilaa. Olemme tulleet siihen tulokseen, että on hyvä sekoittaa eri kasveja, koska ne kasvavat parhaiten eri paikoissa”, hän kertoo.
Koskenkorvalla kuultiin Veli-Pekasta, kun hänestä ja hänen viljelyyn liittyvistä ajatuksistaan kirjoitettiin lehtijuttu.
”Anora otti meihin yhteyttä. Kun olimme puhuneet useamman tunnin viljelymenetelmistä ja ilmastovaikutuksesta, huomasimme ajattelevamme samalla tavalla ilmastoystävällisestä viljelystä. Silloin meille valkeni, että viljelytapamme vastaa juuri Anoran edistämää uudistavaa viljelyä.”
Ennen kuin Veli-Pekan ja Nooran ohrasato päätyi Koskenkorvan viinatuotantoon, heidän piti läpäistä tiukka tarkastus.
”Ulkopuolinen, puolueeton auditoija on käynyt tarkastamassa, että teemme käytännössä mitä lupaamme, emmekä vain puhu, ja että kaikki on asiaankuuluvasti dokumentoitu”, Noora kertoo.
Lähes 400 hehtaarin viljelyalallaan Aila-Korpelan tila on suomalaisella mittapuulla suuri maatila. Tila sijaitsee myös Pohjanmaalla, noin 40 minuutin ajomatkan päässä Koskenkorvalta. Nooran ja Veli-Pekan päävilja on ohra, mutta he viljelevät myös kauraa, vehnää, ruista, palkokasveja ja öljykasveja. Viimeksi mainitut ovat tärkeitä monipuoliselle viljelykierrolle uudistavassa viljelyssä.
Noora kertoo, että ilmastofiksu ja uudistava maatalous edistää biologista monimuotoisuutta ja kerryttää humuskerrosta eli maan pintakerrosta.
”Meille humus on ratkaisevaa, vaikka myös hiilen sitominen on hyvä juttu. Humus on kuitenkin avain siihen, että maaperä pystyy sitomaan vettä kasvin käyttöön kasvukaudella. Ilmastonmuutoksen myötä kesistä tulee koko ajan lämpimämpiä ja voi kulua viikkoja ilman sadetta. Sen vuoksi meidän täytyy auttaa maaperää sitomaan vettä pitkiä kuivia jaksoja varten”, Noora kuvaa.
Humuksen lisääntyminen maaperässä on hidas prosessi, minkä vuoksi työ sen eteen onkin tärkeää aloittaa nyt.
”Meille se on tärkein syy panostaa uudistavaan viljelyyn.”
